Kunpa olisimme lähteneet täältä jo sinä yönä, voisimme olla jossakin turvassa, aina yhdessä, sinun kätesi olisi niin lähellä että voisin aina tarttua siihen, kuinka minä tarvitsen sinun läheisyyttäsi, kuinka hylätyksi tunnen itseni kun olet poissa,
olen tarvinnut sinua siitä lähtien kun tutustuimme.
Vien Kauppatorin toiselle laidalle yllätyksen ja katselen ilmettä, josta löydän vastauksen.
Näinä aamuina kun kylmä tulee käymään yhä aiemmin ja tunnen koko ajan tarvetta kietoutua villapaitoihin.
Kävellään linnalle asti ja puhutaan siitä, ettei syksy tule samalla tavoin kuin on ennen tullut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti