Joskus sattuu hoitovirheitä.
Kaikki valot mun asunnossa on räpsähdellyt tänä iltana. Vuosi sitten
kuulin Zaireekan ensimmäistä kertaa ja ajattelin sen olevan niin kuin
minä, näyttävän erilaiselta joka kulmasta.
Mä oon kunnossa, oon kotona.
Ilmassa on syksy, pyöräilin Eteläkaarelta Itäkaarelle omaa
hengitystäni kuunnellen. Joinain öinä yksin syklatessa laulan ääneen
eikä kukaan kuule.